Syötä pituutesi ja painosi tähän laskuriin laskeaksesi painoindeksisi (BMI). Käytä pistettä desimaalierottimena.
Painoindeksisi (BMI) on:
Painoindeksi (BMI) on luku, joka lasketaan henkilön painosta ja pituudesta. Sen kehitti Adolphe Quetelet, ja sitä käytetään laajalti arvioimaan, onko henkilön paino pituuteen nähden alipainon, normaalipainon, ylipainon vai lihavuuden puolella.
BMI:n rajoituksena on, ettei se erottele lihas- ja rasvamassaa, minkä vuoksi se voi antaa harhaanjohtavan kuvan terveydentilasta tietyissä tapauksissa.
Painoindeksi (BMI) jaotellaan yleisesti eri painoluokkiin: alipaino, normaalipaino, ylipaino (lihavuus luokka I), lihavuus (luokka II) ja vaikea lihavuus (luokka III). Luokka määräytyy BMI-arvon perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:
| Painoluokka | BMI-alue | Terveysriski |
|---|---|---|
| < 18.5 | Alipaino | Matala (mutta alipainoon liittyviä riskejä) |
| 18.5 - 24.9 | Normaalipaino | Normaali / Vähäinen |
| 25 - 29.9 | Ylipaino | Kohonnut |
| 30 - 39.9 | Lihavuus (Luokka I & II) | Korkea |
| > 40 | Vaikea lihavuus (Luokka III) | Erittäin korkea |
On tärkeää muistaa, että nämä kategoriat ovat vain suuntaa-antavia. Painoindeksi (BMI) ei ota huomioon kehon koostumusta (lihaksen ja rasvan suhdetta). Se voi aliarvioida riskejä henkilöillä, joilla on vähän lihasmassaa mutta paljon rasvaa, tai yliarvioida niitä hyvin lihaksikkailla henkilöillä. BMI ei ole suora rasvaprosentin mittari, eikä sitä tule käyttää ainoana terveyden arvioinnin perusteena. Keskustele aina terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jos olet huolissasi painostasi.
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino kilogrammoina (kg) pituuden neliöllä metreinä (m²). Kaava on:
Esimerkki: Henkilö painaa 70 kg ja on 1,75 m pitkä.
Tulos 22,9 sijoittuu normaalipainon kategoriaan. Muista, että BMI on vain yksi työkalu terveyden arviointiin, ei absoluuttinen mittari, sillä se ei huomioi mm. ikää, sukupuolta tai kehon rakennetta.
Vaikka painoindeksi (BMI) ei mittaa rasvaa suoraan, se on käyttökelpoinen väestötason indikaattori painoon liittyvistä terveysriskeistä. Korkea BMI (erityisesti ylipaino ja lihavuus) on tilastollisesti yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, korkeaan verenpaineeseen ja tiettyihin syöpiin.
Erityisesti keskivartalolihavuus (vyötärönympärys) on merkittävä riskitekijä. Vaikka BMI ei mittaa rasvan sijaintia, se korreloi usein kokonaisrasvamäärän kanssa.
BMI-tuloksesi antaa yleiskuvan painosi suhteesta pituuteesi ja sijoittaa sinut tiettyyn painoluokkaan, johon liittyy yleisiä terveysriskejä. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta terveydestäsi. Muita tärkeitä tekijöitä ovat mm. kehon koostumus, vyötärönympärys, ruokavalio, liikuntatottumukset ja perinnölliset tekijät. Käytä BMI:tä yhtenä osana kokonaisarviota ja keskustele tuloksista tarvittaessa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Painoindeksin (BMI) ja kehon rasvaprosentin välillä on yleensä positiivinen korrelaatio: korkeampi BMI tarkoittaa usein korkeampaa rasvaprosenttia. Suhde ei kuitenkaan ole täydellinen. Kaksi samalla BMI-arvolla olevaa henkilöä voi lihas- ja rasvamassan erojen vuoksi omata hyvin erilaisen rasvaprosentin.
Jos painoindeksisi on ali- tai ylipainon puolella, on suositeltavaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Hän voi arvioida tilanteesi kokonaisvaltaisesti ja antaa yksilöllisiä neuvoja. Usein elintapamuutokset, kuten ruokavalion tasapainottaminen ja liikunnan lisääminen, ovat avainasemassa terveen painon saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.
Yleisiä vinkkejä terveen painoindeksin tukemiseen:
Muista, että terveelliset elämäntavat ovat tärkeämpiä kuin pelkkä BMI-luku. Keskity kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja hae tarvittaessa ammattilaisen apua.